Kamala(n) ihana karaoke

Suomalaisia voidaan hyvällä syyllä pitää karaokekansana, sillä Suomesta ei löydy kylää tai kaupunkia, josta ei karaoke-paikkaa löytyisi. Joka viikko lauletaan yli tuhannessa ravintolassa tai baarissa suomalaisten suosikkilauluja, jokainen kykyjensä mukaan.

Karaoke rantautui Suomeen jo yhdeksänkymmentäluvun alkuvuosina, mutta alkuinnostuksen jälkeen suosio laantui, kunnes se nousi taas uudelleen muotiin kaksituhattaluvulla. Monelle pienelle kuppilalle karaoke onkin pystyssä pysymisen perusta, koska monet laulajat tuntuvat tarvitsevan rohkaisua, jotta uskaltavat esiintyä yleisön edessä. Viina ja laulu ovatkin kuuluneet suomalaiseen juomakulttuuriin erottamattomasti jo satojen vuosien ajan. Tosin kaikkia karaokeharrastajia ei voi nimetä alkoholin käyttäjiksi, sillä karaokelaulajissa on suuri joukko niitä, joille karaoke on vakavasti otettava harrastus. Monet heistä käyvät kilpailuissa ja harjoittelevat laulamista myös kotona, jotta kehittyisivät laulajina ja esiintyjinä.

Karaoke syntyi Japanissa jo kuusikymmentäluvulla, ja sana muodostuu japanin kielen sanoista karappo okesutura, joka tarkoittaa tyhjää orkesteria. Japanissa karaokella on merkittävä sosiaalinen tehtävä, ja sen avulla on helppo pitää yllä suhteita ystäviin, työtovereihin ja liikekumppaneihin. Karaokeen suhtaudutaan Japanissa vakavammin kuin meillä, ja esimerkiksi työnhakijaan suhtaudutaan suopeammin, jos hän ilmoittaa harrastavansa karaokea. Nykyään karaokea voi laulaa Japanissa suihkuissa, viihdekeskuksissa tai vaikka hautausmailla. Tosin yksi kenties kummallisimmista karaokeinnovaatioista on lähtöisin Kiinasta, nimittäin kiinalainen auto, jossa karaokelaitteet kuuluvat auton vakiovarusteisiin, sekä karaoketaksit, joita löytyy myös Suomesta.

Suomessa karaoken suosio ei näytä hiipumisen merkkejä, vaan se on kehittynyt edelleen. Myynnissä on kotikaraokelaitteita, pelejä ja levyjä, joista jokainen voi valita oman musiikkimaun mukaan mieleisiään kappaleita. Nykyään karaokelevyiltä löytyy suosikki-iskelmiä, poppia, rokkia, virsiä, työväen- ja rauhanlauluja, lastenlauluja ja hevimusiikkia, ja lisäksi monien yksittäisten artistien kappaleista on tehty omia karaokelevyjä. Lisäksi karaokekilpailut ovat saavuttaneet suurta suosiota kansan keskuudessa, ja monilla tähtiartisteistamme on karaoketausta. Heistä voisin mainita ainakin Anne Mattilan ja Suvi Teräsniskan. Suomen- ja maailmanmestaruuskilpailujen lisäksi monet ravintolat ja baarit järjestävät omia kilpailujaan, joilla houkutella asiakkaita. Myös internet ja karaoke ovat löytäneet toisensa, ja karaokesivustojen lisäksi monet ovat laittaneet internettiin omia esityksiään koko maailman kuunneltavaksi. You tube- sivustolta löytyy lukuisia tällaisia esityksiä, ja ulkomailla tiedetään joidenkin ihmisten päässeen tätä kautta maailman maineeseen, kun hyvä esitys on löytänyt tiensä levy-yhtiön kykyjenetsijän koneelle.

Karaokea voidaan hyvin pitää yhtenä parhaimmista Suomeen tuoduista tuotteista, sillä se ei ainoastaan ole saanut meitä sulkeutuneita suomalaisia ulos kuoristamme, vaan musiikilla tiedetään olevan myös terapeuttisia vaikutuksia meihin ihmisiin. Kuinka monelle karaokesta on muotoutunut henkireikä, jonka pariin uppoutua elämän vastoinkäymisiä. Yksinäiselle ihmiselle se voi olla tapa tavata uusia samanmielisiä ihmisiä, ja saada ystäviä. Kaikkien esitysten ei tarvitse olla loistavia, tai edes hyviä, mutta idea onkin siinä, että jokaisella on oikeus esiintyä niillä lahjoilla, jotka hänelle on suotu. Ne ihmiset, joille karaoke on kuin kirosana, voivat valita paikan, jossa karaokea ei ole tarjolla.
N.P.


Lähteenä:

Pirjo Kesseli: Karaoken ABC (2007)