E-kirjat ja kirjojen tulevaisuus

Tässä tarkastellaan perinteisten kirjojen tulevaisuutta. Aiheena on siis perinteisten kirjojen muuttaminen sähköiseen muotoon sekä niiden suosio. Kysymys on siis, ketkä näitä e-kirjoja lukevat ja minkälaisia kirjoja sähköisessä muodossa löytyy?

Toinen kysymys on myös millaista hyötyä ja haittaa on käytön kannalta sähköisissä kirjoissa. Lisäksi on hyvä tietää, mitä e-paperi on sanakirjan mukaan. Tietenkin kirjojen historiaan on hyvä tutustua, jotta saadaan kuva, miten kirjat sekä lukutekniikat ovat kehittyneet ja miten nykyiseen sähköiseen muotoon on päästy?

HISTORIA

Varsinaisia kirjoituksia alettiin tehdä noin 3 000 eaa. Nämä olivat lähinnä kirjoitusmerkkejä. Noin 1 000 vuotta myöhemmin kehitettiin aakkoset. Seuraavat tuhat vuotta eteenpäin kehitettiin nykyisille kirjaimille pohja. Kirjoituksen kehitys jatkui vielä tästä eteenpäin, mutta kirjoituksessa tuli uusi käänne, kun tehtiin ensimmäinen painettu kirja vuonna 868. Tämä johti painokoneeseen, jonka Johannes Gutenberg keksi vuonna 1436. Suomessa painettiin vuonna 1642 ensimmäiset kirjat, ja tämän jälkeen kirjat alkoivat yleistyä.

Toinen vaihe kirjallisuudessa oli tietokoneiden käyttäminen apuna. Jo vuonna 1971 Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäinen kirja sähköiseen muotoon. Tästä syntyi Gutenberg-projekti. Tietoverkot kehittyivät myös, ja 1990- luvulla oli mahdollisuus käytännössä levittää kirjoja Internetin välityksellä. Kuitenkin suuremmat alan toimijat alkoivat 2000-luvun alussa muuttaa tekstejä sähköiseen muotoon. Osa kirjoista on myös tehty vain sähköiseen muotoon. Nykyisin sähköiseen muotoon kirjoitettuja tekstejä löytyy paljon esim. Internetistä. Toinen on e-paperi, joka on ollut jo keksittynä muutamia vuosia. Tämä keksintö on hyvä esim. sanomalehdissä, koska paperiin voi päivittää uuden tiedon. Tällöin ei tule uutta sanomalehteä, ja paperia säästyy. Eli siis näin on päästy nykyaikaiseen tekniikkaan, jossa e-lukulaitteet ja e-paperi muuttavat kirjallisuuden lukutapoja ja vähentävät kustannuksia. Kuitenkin tekstejä painetaan vielä perinteisesti, ja esim. itselläni ei ole vielä e- lukulaitteita vaikka tietokone Internetyhteydellä kotona löytyy.

TEKNIIKKA

E-paperin määritelmä on esim. seuraava: E-paperi on tekniikka.info-sanakirjan mukaan ohut paperimainen näyttökalvo, joka kuvioidaan sähköisellä ohjauksella vastaamaan painetun kirjan tai lehden sivua. E-paperissa on elektroforeettinen nestekerros kahden joustavan elektrodikalvon välissä. Neste muodostuu lukuisista noin 0,1 mm läpimittaisista, väripigmenttejä sisältävistä mikrokapseleista. Näyttöön liitetyn sähköisen ohjausverkon avulla halutun väriset väripigmentit saadaan halutuissa kohdissa keskittymään kapseleissa ylä- tai alaeletrodin puolelle, jolloin kalvon pintaan saadaan muodostettua halutut kuvioinnit. Kuviointi näkyy huomattavasti selkeämmin kuin nestekidenäytöistä ja vastaa kontrastiltaan täysin painettua paperia.

LCD-näytöistä se poikkeaa myös sikäli, että katsekulma ei vaikuta kontrastiin ja tällaista e-paperia voidaan lukea normaaleissa ympäristöolosuhteissa ilman erillistä taustavalaistusta. Ohuimmat e-paperiversiot ovat noin 0,3 mm vahvuisia. Tosin Suomessa tätä paperia erityisesti paperin- ja metsäteollisuuden klusteri vastustaa. Myös muualla kuten Ruotsissa tästä keksinnöstä eivät samat tahot pidä, koska se laskisi paperin kulutusta.

Muut lukutekniikat

Uusimpia e-lukulaitteita ovat kannettavat tietokoneet, joilla kirjojen sivuja voi kääntää helpommin ja vaivattomammin. Lukeminen tapahtuu suoraan näytöltä, ja siinä on kosketusnäyttö. Nykyisin on myös erilaisia e-lukulaitteita (e-reader), joilla voi lukea teoksia suoraan Internetin kautta tai kopioida sinne kirjoja.

Kolmas mahdollisuus on verkon kautta luettavat kirjat. Verkossa on tietysti paljon erilaista luettavaa kuten kolumnit, lehdet ja runot. Tietenkin verkossa voi myydä painettuja kirjoja.

Uutuuksia ovat myös e-lukulaitteiden markkinoilla kirjat, joita voi ladata käsikonsoleille, näihin on tällä hetkellä saatavissa kirjakokoelmia. Tällainen konsoli on halvempi kuin muut lukulaitteet, mutta ruutu on taas hieman pienempi kuin muilla laitteilla. Tällä hetkellä näillä lukulaitteilla voi yhden gigan muistikortilla tallentaa noin 20 000 sivua tekstiä. Lukulaitteet lukevat pdf-, html-, txt-, jpg- ja doc- tiedostomuotoja.Myös musiikki ja video toistoa mp3-muodossa. Tiedonsiirto on myös langatonta, ja parhaiten se toimii Yhdysvalloissa.

Tekniikan hyvät ja huonot puolet

E-paperin käyttö on noussut 50 % per vuosi. E-paperin hyvä puoli on se, että voi käyttää samaa paperia uusien lehtien luvussa. Tämä sopii lähinnä sanomalehtien käyttöön, mutta kirjoihin tämä ei sovellu, koska teksti korvataan uudella. Kuitenkin tämä vähentää uuden paperin valmistuksen määrää.

Verkko mahdollistaa monipuolisen lukemisen. Sieltä löytyy monenlaista tekstiä, mutta kuka haluaa maksaa esim. kolumnista verkossa. Toisaalta sen voi ladata e-lukulaitteeseen tai lukea web-selaimella suoraan. Tällöin kirjoja ja tekstejä voidaan myös myydä verkkojen (Internetin) kautta, ja tämä vähentää logistiikka kustannuksia merkittävästi. Sama pätee myös e-lukulaitteissa. Lisäksi e-lukulaite vähentää tilaa, kun esim. matkustetaan, ja halutaan ottaa useampi kirja mukaan. Nykyään verkko vähentää mainostuskustannuksia. Myös perinteisten kirjojen myyminen suoraan asiakkaalle voidaan tehdä verkon kautta. Tällöin kustantaja säästää toimituskustannuksissa.

SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA SAATAVIA TEOKSIA

Ladattavia e-kirjoja löytyy Internetistä hyvin paljon. Teoksia on monentyylisiä ja monelta kirjallisuuden alueelta. Teoksia sekä muita kirjoitelmia on myös tarjolla perinteisten kirjojen lisäksi. Lisäksi verkon kautta mainostettavia perinteisiä painettuja tai e-paperi kirjoja löytyy. Olen ottanut esimerkiksi eri Internetsivujen kautta ladattavia kirjoitelmia. Ainakin seuraavia kirjallisuuden lajeja sekä kirjoituksia löytyy Internetistä.
- Kirjoja
* runoja (Elias Lönnrot),
* sotapäiväkirjoja (Vääpeli Lemminkäinen),
* romaaneja (Juhani Aho; Panu, Rautatie).
- Julkaisuja: Yliopistot, AMK:t, Lehdet.
- Suoraan Internetsivuille kirjoitetut, jotka voidaan myös ladata, kuten Stephen Kingin kirja (julkaistu verkkoyhteisö Kindlessä).
- E-sanomalehdet, joko e-paperina tai suoraan luettavissa, verkosta.
- Verkon kautta hankittavat kirjat esim. ohje verkkokaupalle: Tee kauppaa netissä! (Jukka-Pekka Linden).

Lisäksi EU on avannut digitaalisen kirjakokoelman EU Bookshop verkkopalvelussa, jossa on EU:n toimielinten julkaisuja. Jo näistä esimerkeistä voimme päätellä, että e-kirjat ovat jo arkipäivää. Kirjoja kuitenkin on perinteisesti painettuna paljon saatavilla ja niitä painetaan vielä perinteisesti. Tällöin voimme huomata, että menee vielä vuosia ennen kuin kirjat ovat pelkästään sähköisessä muodossa. Tietenkin on mahdollista, että tätä ei tapahdu koskaan vaan perinteinen muoto on aina saatavilla.


JOHTOPÄÄTÖKSET

Kirjoittaminen on alkanut jo noin 5 000 vuotta sitten. Painokoneita alettiin käyttää 1400 – luvulla. Nykyisin kirjoja ja tekstejä tehdään sähköiseen muotoon ja e-paperille. Tietenkin myös perinteisiä painettuja kirjoja ja tekstejä tehdään edelleen.Sähköisessä muodossa on kuitenkin yksi ongelma. Ongelmana on se, että osa tiedoista tai tiedot kokonaisuudessaan häviää ”tietotulvan” alle tai sitten ne voidaan helposti hävittää tiedostoista. E- paperilla on samanlainen ongelma, koska edellinen teksti pyyhkiytyy pois.Hyviä puolia on taas se, että ei tarvitse kantaa monia kirjoja tai tekstejä mukana, koska pieneen tilaan saa paljon tekstiä, jonka voi lukea suoraan ruudulta. Tarvittaessa sen voi myös printata tietokoneen ja printterin kautta.

Perinteisten kirjojen muuttaminen sähköiseen muotoon tai uusien kirjojen tekeminen on muuttanut tekstien lukutapoja. Kuitenkin tätä suuressa määrin on tapahtunut noin 10 vuotta. Tästä eteenpäin sähköinen kirjallisuus todennäköisesti yleistyy, mutta perinteinen lukutapa suoraan paperilta tulee jatkumaan vielä mahdollisesti pitkään. Tällä hetkellä kuitenkin parhaat mahdollisuudet lukea kirjoja e-muodossa on Yhdysvalloissa, mutta Eurooppa tulee hyvin perässä. Tosin esim. Suomessa ja Ruotsissa perinteiset metsäyhtiöt vastustavat tätä kehitystä. Todennäköisesti e-paperi ja tietoverkot tekevät tästä tulevaisuuden lukemistavan.
K.V.